Minnan salonki

Ferdinand Canthin perukirja ja Minnan "Kassa-kirja"

Henkilökuva Minna Canth

Leski Minna Canth v. 1884

Ferninand kuoli heinäkuussa 1879 ja ruotsinkielisen perukirjan päiväys on 2.10.1879.[1] Velkaa Jyväskylän säästöpankkiin oli perukirjan mukaan 10 000 markkaa ja hautajais- ja lääkärinkuluihin oli mennyt kahdeksansataa markkaa, kun avustusta hautauskuluihin oli saatu 2000 markkaa. Perukirjassa mainitaan kiinteistö Jyväskylässä (arvo 10 000 markkaa) ja toinen Kuopiossa (12 000 mk). Jälkimmäisellä tarkoitetaan Kanttilaa. Minnan isä Gustaf Johnson kärsi vararikon vuonna 1873 ja vävy Ferdinand lunasti kiinteistön itselleen seuraavana vuonna. Joulukuussa Minna Canth myi perheen Jyväskylän talon hyvään hintaan 12 000 markalla ja saattoi siten kuolettaa perheen velan säästöpankille.[2] Ferdinand Canthin ottama henkivakuutus oli 600 markan arvoinen.

Vanhat perukirjat ovat usein hyvin yksityiskohtaisia – tavaraahan tuotettiin nykyoloihin verrattuna vähän, joten jopa voiaskin (60 penniä) mainitseminen saattoi olla tärkeää. Ferdinand Canthin perukirjasta käy ilmi, että kulta- ja hopeaesineitä oli arviolta yhteensä 400 markan arvosta, muun muassa hopeiset kermanekka ja kahvikannu. Seuraavaksi perukirjassa luetellaan huonekaluja ja muuta irtaimistoa, kuten neljän sadan markan arvoiseksi arvioitu piano, kolme sohvaa, topattuja tuoleja, ompelukone, keinutuoli, toalettipeili, lastenvaunut (jotka tosin mainitaan olevan rikkinäiset), puutarhapenkki ja kymmenen markan arvoinen vene – kaikkiaan n. 1200 markan arvosta.

Perukirjassa mainitaan myös liina- ja pitovaatteita kuten lakanoita, villaisia alusvaatteita, majavannahkaturkki, vilttihattu sekä palokuntavaatteet: paita, myssy sekä vyö, johon oli kiinnitetty veitsi. Ferdinand Canth kuului ilmeisesti siis vapaapalokuntaan kaikkien muiden luottamustoimiensa ohella. Lisäksi mainitaan esimerkiksi sänkyvaatteet, verhot ja matot, lasi- ja porsliiniesineet, kattokruunu sekä esimerkiksi mortteli ja viisi kahvikannua.

Perukirjassa mainitaan kirjoja ja nuotteja olevan sadan markan edestä, mutta niitä ei yksilöidä nimeltä. Kirjojen arvo on aika vähäinen, mutta esimerkiksi samoihin aikoihin kuolleen pastorskan perukirjassa on arvioitu kirjoja olevan jäämistössä vain 30 markan edestä.[3] 

Kuopiossa Minna Canth jatkoi menojensa merkitsemistä yleensä "Kassa-kirjaksi" otsikoimaansa kirjaan.[4] Näissä tilikirjoissa yritys- ja yksityistalous ovat väliin samoissa kansissa. Kassakirjoja ei kuitenkaan ole säilynyt kattavasti.  Ajanjakson 2.1.1882–31.1.1888 käsittävä Kassa-Kirja on muhkea A5-arkin kokoinen kirja, joka sisältää lähes 150 sivua. Ottakaamme siitä esimerkiksi joulukuun 1882, jolloin Minna Canth oli perheineen asunut Kuopiossa lähes kaksi vuotta. Kaupankäynti ja arki oli saatu sujumaan. Kirjoittamiseenkin oli liiennyt aikaa, koska ensimmäinen näytelmä, Murtovarkaus, ilmestyi seuraavana vuonna (1883) – ja siitä saadut tulot (200 markkaa) oli merkitty saatavaksi 29.5.1883.

Joulukuun 1882 tulot (credit) ja menot (debet) ovat mahtuneet ison kirjan yhdelle aukeamalle. Jokaiselle arkipäivälle on tarkasti merkitty päivän tulo, joka tarkoittaa siis tuloja, jotka on saatu kaupanmyynnistä (esimerkiksi 1.12.1882: 180 markkaa; 22.12.1882: 850 markkaa). Yläpuodin elintarvikekaupasta, joka oli Gusti-veljen ja äidin vastuulla, oli saatu joulukuussa yhteensä peräti 3 600 markkaa – joulumyyntihän tuntuvasti lisäsi yläpuodin tuloja. Muita tuloja toivat vuokralaiset, Hilda Asp ja Kustaa Killinen (edelliseltä 255 markkaa, jälkimmäiseltä 475 markkaa).

Menojen puolella on joulukuussa 1882 merkitty "lasten opetus (Brofelt)", mikä viittaa Juhani Ahon veljeen Kaarlo Brofeldtiin, Minna Canthin suojattiin ja ystävään. Muita maksuja ovat ylimalkaisesti "talouteen" menneet 200 markkaa – mitäpä niitä erittelemään – palovakuutus, kirkonmaksuja ja Suomalainen seura. Lisäksi kirjoja on ostettu joulukuussa 1882 kolmen markan ja sanomalehtiä tilattu 60 markan edestä. Olga Kiljanderille on tilitetty maksettavaksi 160 markkaa – Minna Canth piti Olgan asusteita myynnissä kangaskaupassaan – ja Finlaysonille peräti 7000 markkaa.

Joululahjoihin on Kassa-Kirjan mukaan mennyt Minna Canthin perheessä 32 markkaa. Onko se paljon vai vähän? Ainakin perheessä riitti joukkoa – seitsemän lapsen lisäksi oli äiti ja veli sekä palvelijoita ja kauppa-apulaisia.


[1] Jyväskylän maakunta-arkisto. Jyväskylän maistraatin ja raastuvanoikeuden arkisto. Perunkirjat 1863–1879. 

[2] Nummela 2004, 70.

[3] Jyväskylän maakunta-arkisto. Jyväskylän maistraatin ja raastuvanoikeuden arkisto. Perunkirjat 1863–1879.

[4] Jyväskylän maakunta-arkisto. Liike- ja yritysarkistot. Oy MC:n perilliset.

 

Ferdinand Canthin perukirja ja Minnan "Kassa-kirja"