Minnan salonki

Miten huushollikirjaa luetaan? Osa 1: Tilikirjan terminologiasta ja etenemisestä

Huusholli-kirjan sivut 20-21

Palvelijoiden palkat: Riikka Melander (1878–79) ja Iida Wuorinen (1878–79)

Tilikirjan on aloittanut Ferdinand Canth mustekynällä (sivut 1–16) ja Minna jatkanut sekä muste- että lyijykynällä (s. 22–43). Välissä on kootusti palvelijoiden palkkioita ja palkkoja koskevia sivuja (s. 6–7, 16–17, 20–23, 44–47), jotka eivät välttämättä ole kronologisesti oikealla paikalla.

Tilikirjaan on kirjoitettu pääosin suomeksi, mutta väliin ruotsiksikin –  Ferdinandin lapsuudenperheen kotikielihän oli ruotsi ja Minna puolestaan kävi osin ruotsinkielisiä kouluja. Ruotsin kielen 'diverse' viittaa sekalaisiin menoihin, 'oupptecknade'  tarkoittaa puolestaan tarkemmin kirjaamattomia menoja. Yhdessä kohtaa on osuva "tietymättömiin" (s. 26), mikä kuvastaa hyvin käyttörahan häviämistä teille tiettymättömille. Väliin on merkitty sekalaisia talousmenoja vain yleisesti ilmaisulla 'till hushållet'.

Tilikirjassa on myös kirjanpidollista terminologiaa. Ferdinand oli työskennellyt nuoruusvuosinaan kauppa-apulaisena, joten hänellä oli perustiedot kirjanpidosta. Minna puolestaan oli saattanut oppia kirjanpidon aakkosia jo avustaessaan perheensä kaupoissa. Lisäksi Jyväskylän seminaarissa opiskeltiin kaunokirjoitustunneilla myös "konto- ja kassakirjain kaavioiden tekemistä".[1] Toistuva cassa contant ('kassa sisältäen'') viittaa tilin tilanteeseen eli siihen, paljonko varoja oli käytettävissä.[2]  Transport tarkoittaa siirtoa edelliseltä sivulta tai edellisestä merkinnästä ja kertoo sekin, kuinka paljon tilillä on käyttövaroja.

Tilikirjan aukeaman vasemmalla, parillisella sivulla lukee toisinaan debet ('menot') ja oikean sivun ylälaidassa credit eli tulot. Selkeä menot-tulot-aukeama on tilikirjassa kuitenkin kaikkiaan vain kahdeksalla aukeamalla.[3] Menoja koskevia merkintöjä on tietysti ollut monilapsisessa lehtoriperheessä aina enemmän kuin tuloja koskevia, joten väliin menopuoli on jatkunut aukeamalta toiselle. Tilikirjan seuraamista vaikeuttaakin se, että vasemman sivun ylälaidan sarakkeeseen ei ole aina merkitty onko kyseessä credit vai debet. Parillisella sivulla voikin siis olla eriteltynä menoja eikä tuloja.

Canthin perheen tuloista (credit) kertova osuus alkaa vuoden 1877 osalta helmikuussa ja jatkuu huhtikuun alkuun (15.2.–3.4.1877, sivu 2 ja sivun 4 yläosa). Sitten seuraavalla parillisella sivulla (s. 6) onkin ilmeisesti Minnan merkitsemä "Hermannin rätinki" eli eräänlaisena talonmiehenä toimineelle Hermannille maksetut palkat halonhakkuusta marraskuussa 1879. Seuraavalla parillisella sivulla (s. 8) jatkuu Ferdinandin pitämä tulojen kirjaus koskien ajanjaksoa 17.4.–12.5.1877, jonka jälkeen seuraava credit-sivu on vasta sivulla 14 kattaen ajanjakson 25.5.–11.6.1877.  

Tilikirjan sivuilla 20–21 ja 44–47 on kootusti perheen palvelijattarien – Stina Heinosen, Ida Wuorisen ja Riikka Melanderin – palkkamenot. Palkasta maksettiin pieniä summia pitkin vuotta. Tilikirjan vanhin merkintä koskee Heinosen palkkaa (30.11.1876). Heinosen viimeinen palkkamerkintä on 18.9.1876 (s. 47). Ida Wuorisen palkkaa koskevat merkinnät ovat ajalta huhtikuu 1877 – tammikuu 1880.[4] Riikka Melanderille maksetut palkat ajoittuvat puolestaan ajalle marraskuu 1877 – maaliskuu 1880.[5] Riikan palkka näyttää tilikirjan mukaan olleen sata markkaa vuodessa pestuukaudella 1877–78, mutta nousi 110 markkaan 1878–1879.  Riikka Melander  jatkoi Minna Canthin palveluksessa matkaten perheen  mukana Kuopioon.[6]


[1] Raitio, Kyösti. 1913, s. 181. Jyväskylän seminaarin 50-vuotinen toiminta: katsaus sen syntyyn ja vaiheisiin. Jyväskylä.

[2] Contant on latinaa, se on partisiippimuoto verbistä continere 'sisältää'.

[3] Hushålls-bok s. 4–5, s. 8–9, s. 14–15, s. 22–23. s. 26–27, s. 32–33, s. 36–37, s. 42–43.

[4] Hushålls-bok s. 46: 28.4.–27.9. 1877, s. 21: 10.9.1878–1.3.1879 ja s. 44: 29.3.–1.11.[1879].

[5] Hushålls-bok s. 45: 28.11.1877–22.10.1878 ja s. 20: 10.9.1878–24.3.1880.

[6] Nieminen 1990, 48. Niemisen teoksessa ei ole lähdeviitteitä.

Miten huushollikirjaa luetaan? Osa 1: Tilikirjan terminologiasta ja etenemisestä