Minnan salonki

Miten huushollikirjaa luetaan? Osa 2: Ensimmäiset sivut

Huusholli-kirja s 1

Tilikirjan sivu 1

Huusholli-kirja s 2-3

Tilikirjan sivut 2–3

Tilikirjan ensimmäisellä sivulla on vain menoja (debet):
13.2.1877   kangasta    8 mk
                     Minnalle    5 mk 55 penniä
14.2.1877   syli halkoja 10: –
                     Minnalle       8:–
16.2.1877   Minnalle        12 mk 35 penniä
19.2.1877   Ruununverot 45 mk 40 penniä
21.2.1877   1/2 kirjepaperia  25 penniä
                     1/2 syli halkoja 3:50
                     Rohtoja          2:–  
                     "                       2:–
                     "                       2:80
                     Wiiniä             6:75
24.2.1877   Lumenluonnista & paperista  6:–
26.2.1877   Syli halkoja         9:–
28. 2.1877  Minnalle            12:–
1.3.1877     Lihaa                    7:–

Tilikirjan alussa on käyttövarat (transport tarkoittaa tässä siirtoa edellisestä tilikirjasta): 202 markkaa 15 penniä. Kun siitä vähennetään edellä mainitut menot, jää tulokseksi 140 markkaa 24 penniä – joka jälleen "siirretään" (transport) tulopuolelle, käyttövaroiksi.

Ruunun- eli valtionvero on tullut maksuun ja ollut 45 markkaa 40 penniä, mikä vastaa nykyrahassa ehkä osapuilleen kahtasataa euroa.[1] Huomiota kiinnittää halkojen toistuva osto: miksi niitä ei ostettu isompia määriä kerralla? Toisaalta läpi tilikirjan niitä on ostettu vähän kerrassaan, mikä johtunee siitä, että halkojen osto tarkoitti myös halkojen hakkuuta – hakkuupalkkaa halonhakkaajalle. Ferdinandin merkinnöissä toistuu sana "Minnalle". Vaikka Minnalla oli omia tuloja lehtityöstä ja oikoluvusta, talousmenot maksettiin pääosin tietysti Ferdinandin lehtorin palkasta. "Minnalle" on merkitty siis menopuolelle. Väliin merkintä on varmasti lehtorska Canthin itsensä tekemä.

Seuraavalla tilikirjan aukeamalla (s. 2–3) on sekä credit että debet. Tilillä on ollut 13.2.1877 rahaa 62 markkaa 20 penniä (Cassa Contant). Maaliskuulta tuloja on tullut seuraavanlaisesti:
3.3.1877  Korkoja tullut tilillä olleista rah[oista]  90 penniä
9.3.1877 Palkan neljännes 1052 markkaa
10.3.1877 Kemiasta 75 penniä
12.3.1877      "    75 penniä
13.3.1877 2 ex. [= exemplaaria eli kappaletta] 1:50
13.3.1877 okändt               1 118mk 10 penniä

Kokonaistuloiksi saadaan 1118 markkaa 10 penniä,[2] josta on vähennetty maaliskuun menot (Minus) 569 mk 90 penniä ja nettotuloiksi saatu 543 markkaa 20 penniä. Kassan käyttövaroiksi (Cassa Contant) on kuitenkin merkitty pyöreät 540 markkaa.

Perheellä oli edellisen mukaan säästöjä pankissa, mutta korkotulot eivät olleet päätähuimaavat (90 penniä). Muita tuloja palkan lisäksi maaliskuulla 1877 on saatu "Kemiasta" eli Ferdinandin 1871 suomentamasta kemian oppikirjasta.[3] Nekin olivat vähäiset, mutta ilmeisesti merkitsemisen arvoiset.

Samalta sivulta selviää, että perhe on saanut rahaa myös toimitustyöstä ("korrektuurin lukemisesta 35:50") sekä "taimikirjan suomentamisesta" (20 mk). Viimeksi mainitulla tarkoitetaan Ferdinandin ruotsista suomentamaa puutarhakasveja käsittelevää kirjaa, joka oli ilmestynyt jo 1874 nimellä Kyökki-kasvit. Kyse ei ilmeisestikään ollut uudesta suomennoksesta, vaikka saatu summa tuntuu suurelta verrattuna "Kemian" pennosiin. "Cloubergiltä Wiipurissa" saatu 5 mk 50 penniä voi viitata myös kirjanmyyntituloon: Viipurissa toimi tuolloin Clouberg & Co -niminen kirjakauppa.[4] Lisäksi mukava summa on saatu "W+G:n luona myydyistä kansioista", mikä viittaa v. 1872 perustettuun kirjankustantamoon ja painotaloon. Ferdinand Canth oli lehtorikollegansa K.G. Göösin ja isännöitsijä Heikki Helmisen kanssa ostanut 1871 painotalon, jossa alettiin painaa Keski-Suomi-lehteä. Ferdinand kuitenkin möi osuutensa tovereilleen jo 1872.[5] 

Monet tulopuolen merkinnät herättävät tietysti kysymyksiä. Mihin viittaa sivulla neljätoista päivämäärän 25.5.1877 kohdalla merkintä "Af Herr Girsén", jolta on saatu peräti 106 markkaa? Kauppias Alfred Girsén perusti Jyväskylän Kauppakadulle ravintola Seurahuoneen v. 1870.[6] Ferdinand Canth oli puolestaan perustamassa muutamien muiden Jyväskylän seminaarin lehtorien kanssa anniskeluyhtiötä 1876. [7] Anniskeluyhtiöt olivat paitsi aikansa ALKOja säädellessään paloviinan myyntiä ja siten tehden raittiustyötä, myös keino osakkailleen tallentaa rahaa suhteellisen tuottavasti. Onko tuo summa saatu siis anniskeluyhtiön osakkaana?

Lehtoriperheen päätulonlähde oli tietysti lehtorin palkka, joka oli yli 4000 markkaa vuodessa. Se maksettiin neljä kertaa vuodessa. Huushollikirjassa on pariin otteeseen merkintä "palkan neljännes". Lisäksi Canthit harrastivat palstaviljelyä.[8]


[1] Rahan arvoa voi laskea sivustolla http://www.saunalahti.fi/hirvela/historismi_sivut/rahasivu.html. Tulos ei tietenkään ole täysin luotettava.

[2] Tilikirjassa tämä summa on merkitty virheellisesti otsikolla okändt ('tuntematon').

[3] Berthelt, A. (1871) Kemia: koululle ja itsekseen oppimiseksi, Jyväskylä. Alkuteos oli ruotsinkielinen.

[4] Tulojen puolelle 17.4.1877 merkitty "Hagelbergilta Tampereelta" seitsemän markkaa kahdeksankymmentä penniä (s. 8) viittaa ilmeisesti myös kirjamyyntipalkkioon: Tampereella toimi Emil Hagelbergin kirjakauppa, joka harrasti myös kustannustoimintaa.

[5] Nummela 2004, 61. Kustantamon toiseksi perustajaksi tuli jyväskyläläinen koulunopettaja A.G. Weilin.

[6] Ks. Keski-Suomen museon tuottama erinomainen sivusto Jyväskylän Kauppakadun vaiheista, http://www.kauppakadunlaudatur.fi/tontit/k18/vaiheet/

[7] Nummela 2004, 62–63.

[8] Nummela 2004, 83, 88.