Minnan salonki

Kirjoituksia Minna Canthin lehtinaisen uralta

”Tyttäriemme kasvatus” (1874) 
Tyttöjen kasvatusta ja koulutusta kritisoiva ”Tyttäriemme kasvatus” oli ensimmäinen Minna Canthin laaja lehtiartikkeli. Se ilmestyi Ferdinand Canthin toimittamassa Keski-Suomi-lehdessä toukokuussa 1874.

”Maamme suurin vihollinen” (1875) 
Keski-Suomi-lehdessä ilmestyi markkinoiden alla 13.3.1875 Minna Canthin nimimerkillä Wilja kirjoittama artikkeli ”Maamme suurin vihollinen”. Artikkeli aloitti Canthien ankaran ja sinnikkään kampanjan väkevää viinaa vastaan. Lehden kustantaja ei kuitenkaan ollut samalla kannalla. Saman vuoden lopulla hän irtisanoi Canthit lehden toimituksesta, sillä heidän raittiuskirjoituksensa olivat vahingoittaneet hänen toista liiketointaan, viinapolttimoa.

Raittiusasiaa 
Lehtorinrouva Minna Canth järjesti Jyväskylässä Kansanvalistusseuran ja kansakouluopettajain kokouksen yhteydessä tilaisuuden, jossa keskusteltiin raittiusasiasta. Minna Canth piti esitelmän, joka kokouksen puheenjohtajan Yrjö Koskisen suosituksesta julkaistiin Uudessa Suomettaressa 16.7.1875 otsikolla ”Helsingistä”.

Ensimmäiset markkinat (1878) 
Minna Canthin ensimmäinen novelli ilmestyi Canth-puolisoiden toimittamassa Päijänne-lehdessä kolmiosaisena jatkokertomuksena 30.4.–7.5.1878. Saman vuoden lopulla Weilin+Göös julkaisi Minna Canthin Päijänteeseen kirjoittamat novellit ja käännökset yhteisniteenä Novelleja ja kertomuksia I. Minna Canthin kirjailijantie alkoi siis sanomalehdessä.

Liberaaleja aatteita vastaan 
Tammikuussa 1881 Minna Canth referoi Agathon Meurmanin Morgonbladetin artikkelia kuopiolaisessa Tapio-lehdessä ja arvosteli ankarasti liberaalin Dagbladi-puolueen pyrkimyksiä.
”Ei, hyvät herrat, ei n ä m ä liberaliset aatteet, eikä mitkään muut liberaliset aatteet ole sitä tehneet, kuulkaa se ihmeeksenne. Mitä täällä on tehty, se on tehty miehekkäällä urhoudella, uskollisella ja kestävällä työllä, taidolla ja rohkeudella.”

Naisten koulutuksesta 
Vuonna 1881 Minna ja hänen naisasiasta kiinnostuneet  kuopiolaiset ystävättärensä päättivät ryhtyä tekemään käsinkirjoitettua Tikka-lehteä, jonka mottona oli ”sitä puuta puskeminen, johon kiinni kytkettynä”. Lehden ensimmäisessä numerossa oli Minna Canthin artikkeli naisten koulutuksesta. Kun Hilda Asp luki lehden Kuopion Suomalaisen Seuran kokouksessa, se sai aikaan runsasta keskustelua. Kouluasia lähti vireille, siitä pidettiin ensin oma paikallinen kokous ja pian kokoustettiin myös Helsingissä. Ensimmäinen yhteiskoulu avattiin Helsingissä vuonna 1886.

”Siveellisyysasia” (1887) 
Valvojassa huhtikuussa 1887 ilmestyneessä artikkelissa ”Siveellisyysasia” Minna Canth toi esiin oman kantansa ruotsalaisen Gustaf af Geijerstamin luennoista roihahtaneeseen suureen moraalikeskusteluun. Relatiivisen sukupuolimoraalin kannattajat, nuorsuomalaiset miehet, hyökkäsivät keskustelussa kovin sanoin absoluuttista moraalia vaatineita naisasianaisia vastaan. Kiistasta koitui myös henkilökohtaisia tappioita, kun Minna Canthin ja Juhani Ahon välit katkesivat.

Wapaita aatteita (1889–1890) 
Wapaita aatteita oli Minna Canthin ja A. B. Mäkelän toimittama aikakauslehti, jossa käsiteltiin maailman ilmiöitä uuden luonnontieteellisen maailmankuvan kannalta. Lehdessä julkaistiin monipuolisesti esimerkiksi luonnontiedettä, psykiatriaa ja uskontokritiikkiä käsitteleviä artikkeleita. Tiukka sensuuri haittasi lehden toimitustyötä siinä määrin, että jo puolentoista vuoden jälkeen Canth päätti lopettaa lehden.

 

Kirjoituksia Minna Canthin lehtinaisen uralta