Minnan salonki

Minna Canthin liikkeenhoidosta ja liikekirjeenvaihdosta

Minna Canthin liikkeenhoidosta ja liikekirjeenvaihdosta. 

Minna Canth oli paitsi kirjailija ja yhteiskunnallinen vaikuttaja myös liikenainen, jonka johdolla perheen kaupat vakaasti kukoistivat. Tästä kirjailija sai eläissään myös tunnustusta kauppiaskollegoiltaan. Suomen kauppiaat järjestivät yleisiä kauppiaskokouksia vuodesta 1881. Kun kokous pidettiin Kuopiossa 1895, Minna Canth valittiin ensimmäisenä naisena sen äänivaltaa käyttäväksi osanottajaksi.

Minna Canthin liikenaisenuraa suomalaisen taloushistorian taustaa vasten on tutkinut Ilkka Nummela teoksessaan Toiselta Kantilta – Minna Canth liikenaisena (2004). Kirjassa valotetaan tarkasti niitä olosuhteita, joissa Minna liikeuraansa harjoitti. Asiaa on tarkastellut myös Reetta Nieminen teoksessaan Minna Canth – kirjailija ja kauppias (1990).

Minna Canthin kauppiastoiminnan vaiheita on tallentunut eri arkistoihin eri puolelle Suomea.[1] Suomen elinkeinoelämän keskusarkistossa (ELKA) Mikkelissä on yritysten asiakirjamateriaalia, joukossa Minnan tärkeimpien liikekumppaneiden, kuten Finlayson & Co:n, Vaasan Puuvilla Oy:n ja Littoisten verkatehtaan arkistot. Näissä yritysarkistoissa on runsaasti Minna Canthin kirjoittamia liikekirjeitä, paljon tietysti on kadonnutkin.  Joensuun maakunta-arkistossa on puolestaan esimerkiksi Kuopion tullikamarin tulli-ilmoituksia – tulihan jo yläpuodin elintarvikekauppaan tavaraa ulkomailta kahvista alkaen. Jyväskylän maakunta-arkistossa on Minna Canthin perilliset Oy:n arkisto, joka sisältää myös Minna Canthin omakätisesti pitämiä kassakirjoja, vaikka arkiston materiaali painottuukin pääosin Minna Canthin jälkeiseen aikaan.

[1] Hyvän käsityksen arkistoista saa Nummelan teoksen lähdeluettelosta (Nummela 2004, 249–252).

Teksti: Tua Korhonen 2015