Minnan salonki

Koulut ja opiskelut

Ernst Bonsdorff

Ernst Bonsdorf (kuvaaja tuntematon)

Ferdinand aloitti kymmenvuotiaana (1846) Hämeenlinnan ruotsinkielisen yläalkeiskoulun, joka vastasi myöhempää oppikoulua (eli nykyistä alakoulun ylempiä luokkia ja yläkoulua). Isän kuolema (1849) Ferndinand ollessa neljännellätoista ilmeisesti keskeytti kouluopinnot. Ferdinand-poika työskenteli sitten Helsingissä F.A. Gaddin liikkeessä kauppa-apulaisena, mistä on  tallella 20.7.1851 päivätty todistus.[1] Saman vuoden elokuussa hän kirjoittautui Haminan yläalkeiskoulun kolmannelle luokalle, jossa hänen isoveljensä Gustaf toimi opettajana. Vuonna 1854 Ferdinand oli saavuttanut lukioon pääsemiseksi oikeuttavat tiedot, mistä on koulun rehtorin allekirjoittama todistus.[2]

Ferdinand  siirtyi Porvoon ruotsinkieliseen kymnaasiin, josta hän valmistui tavanmukaisessa kolmessa vuodessa. Kymnaasissa ylin luokka oli jaettu neljään "tiedekuntaan". Ferdinand valitsi matemaattis-luonnontieteellisen linjan.  Sairasteleva J.L. Runeberg jäi eläkkeelle Porvoon kymnaasin rehtorin virasta vuonna 1856 eli vuotta ennen kuin Ferdinand sai koulun suoritetuksi. Samaisessa opinahjossa opiskeli pian Ferdinandin jälkeen Hartolan kirkkoherran poika Ernst Bonsdorff. Omaelämäkerrassaan Elämäni varrelta (1923) Bonsdorff antaa kymnaasista ja sen opettajista mainion ajankuvan. Myös Bonsdorff menetti isänsä varhain, mutta vanhaan sivistyssukuun kuuluvana hänen opintiensä oli huomattavasti tasaisempi kuin Ferdinandin.

Ferdinandin hidasta opintietä kuvastaa se, että hän oli lähes 22 vuotta vanha valmistuessaan ylioppilaaksi ylioppilasmatrikkelin mukaan 22.9.1857. Matemaattisesti lahjakas Ernst Bonsdorff suoritti Porvoon kymnaasin kahdessa vuodessa (1857–59) ollen Porvoosta lähtiessään vasta 17-vuotias. Ylioppilastutkinto suoritettiin tuolloin erillisellä kokeella Helsingissä. Ferdinandin todistus on päivätty 14.9.1858, yleisarvosanana cum laude approbatur.[3] Sen jälkeen Ferdinand saattoi aloittaa opiskelunsa Helsingin yliopistossa (tuolloin nimellä Keisarillinen Aleksanterin yliopisto) kirjautuen ylioppilasmatrikkeliin 12.10.1858.[4] Sekä Ferdinand että Ernst Bonsdorff opiskelivat luonnontieteitä. Vaikka varsin varaton Bonsdorff joutui kustantamaan opintonsa antamalla yksityistunteja, oli hänen pääsynsä akateemiseen piireihin varmastikin paljon helpompaa kuin Ferdinand Canthin. Bonsdorff tapasi opiskeluaikanaan ystävänsä kautta mm. J.W. Snellmanin, joka oli ollut hänen isänsä opiskelutoveri. Bonsdorffin tarkoituksena oli myös jatkaa yliopistolukuja – ja hän väittelikin myöhemmin tohtoriksi – mutta päätyi opettajaksi. Kuten Ferdinand Canth, toimi hänkin Jyväskylän seminaarin opettajana. Varsinaisen uransa Bonsdorff teki kuitenkin Hämeenlinnan normaalilyseon yliopettajana.

Ferdinandin opintie oli kaiken kaikkiaan siis varsin mutkainen: Pälkäneen lapsuudenkodista ensin Hämeenlinnaan, sieltä isän kuoltua kauppa-apulaiseksi Helsinkiin; luvut jatkuivat Haminassa ja edelleen Porvoossa, josta hän siirtyi välivuoden jälkeen yliopistoon Helsinkiin.

Tarkempaa tietoa Ferdinand Canthin yliopisto-opinnoista ei ole, mutta myöhemmän uransa perusteella hän opiskeli todennäköisesti fysiikkaa ja kemiaa sekä kasvi- ja eläintiedettä.[5] Yliopistossa väiteltiin ensimmäisen kerran suomen kielellä juuri Ferdinandin sisäänkirjautumisvuonna, 1858.[6] Tiedekuntien määrä oli vuonna 1852 kasvanut perinteisestä neljästä (teologinen, juridinen, lääketieteellinen ja filosofinen) viideksi, kun filosofinen tiedekunta jaettiin historiallis-kielitieteelliseen ja fyysis-matemaattiseen. Samana vuonna yliopistoon oli perustettu kasvitieteen oppituoli, jonka ensimmäinen haltija oli sittemmin maineikas jäkälätutkija William Nylander. Eläintieteen professorina oli värikäs Aleksander von Nordmann, joka oli luonut uraa Berliinissä ja Odessassa. Eläintieteen ylimääräisenä professorina toimi F.W. Mäklin. Fysiikan ja kemian professoreina vaikuttivat Adolf Moberg ja Aadolf Edward Arppe, jotka tekivät uraa paitsi tutkijoina myös hallintovirkamiehinä.[7]

Ernst Bonsdorff valitsi pääaineensa matematiikan lisäksi sivuaineiksi fysiikan, tähtitieteen ja kasvitieteen. Hän kertoo eloisasti Nylanderista ja von Nordmannista, jonka eläintieteen luentoja kävi kuuntelemassa huvikseen. Molempien professorien kanssa tehtiin retkiä luontoon – Nylanderin johdolla kerättiin jäkäliä ja von Nordmannin hämähäkkejä.[8]

Filosofian kandidaatiksi Ferdinand valmistui neljässä vuodessa ollen tuolloin (1862) jo 27-vuotias.[9] Ernst Bonsdorff puolestaan valmistui seuraavana vuonna, 21-vuotiaana. Mahdollisesti Ferdinand suunnitteli lääkärin uraa, sillä hän jatkoi opintojaan lääketieteellisessä tiedekunnassa suorittaen "kuvailevan anatomian kurssin."[10] Vuonna 1863 Jyväskylään perustettiin sekä naisille että miehille tarkoitettu kansakouluopettajien seminaari, johtajanaan Uno Cygnaeus. Bonsdorff valittiin seminaarin matematiikan, Ferdinand puolestaan luonnontieteen lehtoriksi. Opettajat saivat väliaikaiset lehtoraatit, koska seminaarin tulevaisuus oli vielä epävarmalla pohjalla. Vakinaisen viran Ferdinand sai neljä vuotta myöhemmin.[11]Jyväskylän seminaari oli ensimmäinen suomenkielinen opettajainkoulutuslaitos maassamme. Ferdinandilla oli  yliopiston suomen kielen ja kirjallisuuden professorin, August Ahlqvistin todistus suomen kielen suullisesta taidosta: "Että luonnon-tiedetten kokelas Johan Ferdinand Canth hyvin tuntee Suomen kielen suullisen käyttämisen" (päivätty 9.6.1863).[12]

 

 

 

 


[1] Kuopion kulttuurihistoriallinen museo, Minna Canth -kansiot, IV: 2 Todistukset.

[2] Nummela 2004, 44, 218 n135.

[3] Ylioppilasmatrikkeli, ks. http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/1853-1899/. Kuopion kulttuurihistoriallinen museo, Minna Canth -kansiot, IV: 2 Todistukset.

[4] Kuopion kulttuurihistoriallinen museo, Minna Canth -kansiot, IV: 2 Todistukset.

[5] Kuopion kulttuurihistoriallisessa museossa on kuitenkin esimerkiksi kirkkohistorian professorin Bengt Olof Lillen allekirjoittama todistus teologian opinnoista, päivätty 13.11.1858.

[6] Rietrik (Frederik) Polén väitteli Elias Lönnrotin ohjauksessa otsikolla "Johdanto Suomen kirjallishistoriaan".

[7] Keisarillisen Aleksanterin Yliopiston professorit on lueteltu sivustolla: http://www.helsinki.fi/keskusarkisto/virkamiehet_2/hallintovv_matemluonnonttdk.htm

[8] Bonsdorff 1923, 107–110.

[9] Kuopion kulttuurihistoriallinen museo, Minna Canth -kansiot, IV:1 Kirje- ym. konseptit, jossa kaksi ansioluettelon konseptia, toisessa otsikko Meritförteckning. Tutkintopäivämäärä on 31.5.1862 ja arvosana admonum dignus, joka vastaa nykyistä cum laude approbaturia.

[10] Kuopion kulttuurihistoriallinen museo, Minna Canth -kansiot, IV: 2 Todistukset. Ks. myös IV: 1 Kirje- ym. konseptit. Meritförteckning. Virallinen tutkintotodistus on päivätty 5.1.1864.

[11] Kuopion kulttuurihistoriallinen museo, Minna Canth -kansiot, IV: 1 Kirje- ym. konseptit. Meritförteckning.

[12] Kuopion kulttuurihistoriallinen museo, Minna Canth -kansiot, IV: 2 Todistukset.