Minnan salonki

Kuka oli Ferdinand Canth (1835–1879)?

Johan Ferdinand Canth

Johan Ferdinand Canth

Johan Ferdinand Canth käytti kirjoittajanimenään etunimiensä alkukirjaimia J.F. Canth, mutta lähipiiri puhutteli häntä Ferdinandiksi. Näin ainakin Minna ja Frans-veli kirjeissään. Ferdinand syntyi 23.11.1835 Siuntiossa pappisperheeseen. Canthin suku oli kotoisin Raumalta, mutta sukujuuret ulottuivat Saksaan saakka. Isä, Siuntion pitäjänapulainen Karl Fredrik Canth (1798–1849), valittiin Ferdinandin syntymävuonna Pälkäneen kappalaisen virkaan, missä toimessa hän vaikutti kuolemaansa saakka (1835–1849). Ferdinandin äidin nimi oli Anna Charlotta Forselius (1797–1871). Perheen kotikieli oli ruotsi, mutta Hämeessä kappalaisen perhe joutui luonnollisesti puhumaan myös suomea. Pälkäneen kappalaisen talo, Ferdinandin lapsuudenkoti, oli myös maatila, jossa oli lehmiä, lampaita ja hevosia.

Perheessä oli kuusi lasta, joista Ferdinand oli toiseksi nuorin: neljä poikaa ja kaksi tyttöä, Mathilda Charlotta ja Ida Wilhelmina (1841–1883). Kaikki kolme veljestä toimivat vartuttuaan opettajina. Vanhin veli Gustaf Fredrik Canth (1825–1877) oli Haminan yläalkeiskoulun venäjän kielen opettaja, nuorempi veli Frans August Canth (1833–1921) puolestaan Kokkolan yläalkeiskoulun historian ja maantiedon lehtori, mutta toimi myös koulun rehtorina. Gustafista tuli myöhemmin venäjänkielen opetuksen tarkastaja ja kollegioasessori. Hän kuoli keuhkokuumeeseen v. 1877 Helsingissä, jonne Minna ja Ferdinand matkustivat hautajaisiin.  Ferdinand itsekin kuoli Helsingissä, jonne hänen toinen isoveljensä, Frans, oli hänet parannuksen toivossa toimittanut. Minna Canthin side miehensä sisaruksiin säilyi puolison varhaisen kuoleman jälkeenkin. Frans Canth tuki Minnaa neuvoillaan, kuten käy ilmi hänen  kirjeessään Minnalle 24.2.1880mutta myös takaamalla joitakin lainoja tämän aloittaessa liikeuraansa Kuopiossa.[1] Veljesten sisar Mathilda Charlotta Canth (1827–1906) oli avioitunut heinolalaisen kouluja käyneen kauppiaan Emil Palmroothin kanssa. Myöhemmin Minna Canth mainitsee "Faster Thildan" kirjeessään (24.11.1891) toiseksi vanhimmalle tyttärelleen Ellille, joka oli lähtenyt Saksaan opiskelemaan luontaislääketiedettä.[2] Näissä Ellille osoitetuissa kirjeissä mainitaan usein Palmroothien poika Kaarlo (Karl Wilhelm), joka opiskeli tuolloin Saksassa hammaslääkäriksi.


[1] Neuvoista ja lainojen takauksesta, Nummela 2004, 72, 78 ja 91.

[2] Kannila 1973, nro 362, s. 526.

Kuka oli Ferdinand Canth (1835–1879)?