Minnan salonki

Luonnontieteen lehtori ja luonnontieteistä kiinnostunut kirjailijatar

Wapaita aatteita, 1. vihko (1890)

Vapaita aatteita, 1. vihko (1890)

Minna Canth oli monialainen ihminen, joka koki saaneensa tietopuolisesti puutteellisen kasvatuksen. Luonnontieteet olivat eräs hänen läpi elämän jatkuneista kiinnostuksen kohteistaan. Puoliso Ferdinand toimi tässä suhteessa varmasti hänen opastajanaan ja innoittajanaan. On tietenkin mahdotonta tietää tarkasti, missä määrin Minna toimi Ferdinandin avustajana ja työtoverina tämän laatiessa ja suomentaessa seminaarin luonnontieteellisiä oppikirjoja. Oppikirjojen työstäminen ja suomentaminen ovat kuitenkin sinänsä oivallinen keino tutustua mihin tahansa aiheeseen.  Kuopiossa toimittamassaan Vapaita aatteita -lehdessä Minna julkaisi useita artikkeleita populäärin luonnontieteen alalta – tietysti muiden kuin itsensä kirjoittamia. Vuoden 1889 Vapaita aatteita -vihoissa ilmestyivät "Maailman synty ja maailman loppu" , "Myrskypäivien salaisuus", "Kehittyminen eläinkunnassa", "Kehitys-oppia" ja vuoden 1890 vihoissa  "Apinat", "Meren pohjasta", "Perinnöllisyys ja tahdon vapaus" ja aivoleikkauksia kuvaava "Ihmeet leikkaukset". Eräs Minnan suojatti, tuleva eläintieteen professori K.M. ("Maini") Levander, herätti kohua jo kouluaikoinaan pitämällä esitelmän otsikolla "Eläinten sielusta". Darwinin teosten myötä ei vain ihmisen alkuperä ollut 1800-luvun lopulla kiihkeän keskustelun aiheena. Minnaa – ja varmasti hänen "originellia" miestäänkin – askarrutti ihmisyys sinänsä ja ihmisen paikka maailmassa. Lucina Hagman luonnehti entistä opettajaansa kaiken kritiikkinsä ohella myös sanoin: "pohjiltaan oli [Ferdinand] Canthkin hieno luonne, vastaanottavainen ja etsivä".[1]


[1] Hagman 1909, 48.

Luonnontieteen lehtori ja luonnontieteistä kiinnostunut kirjailijatar